Pätkiä sieltä, pätkiä täältä. Ollen pätkä alta ja päältä. Pekka vaikka. Hassua hupsuttelua sanoilla. Katsotaan mitä sana alkemia pitääkään itselleni sisälläni, vai sinäkö tämänkin kenties sanelit minun toimiessa... pikakirjoittajana. Eli aloitetaan.

Loikin näiden tekstieni välissä kuin peppi narulla, jatkaen kenties aina jotakin aloittamaani aihuetta myöhemmin...

Tässä hylätyksi tulemisesta

Tulla lihaksi ja vereksi sen. Minuuden.

Äidistäni ja minusta ajaessani kotiin mummini hautajaisista... yksi valtaisimmista kokemuksistanikin tavallaan. Kuinka järjestetty juttu sekin tuntui vain olevan ;)

Kuinka jättää muistot taaksensa, ja katsoa horisonttiin nähdäkseen pelkästään enää tulevaisuuteen. Hetkellä nyt.

Kuinka kauniilta kaikki siintääkään horisontissani. Kuin ruohona aidan takana, niin vehreänä ja vihreänä. Sinne minä menen, sateenkaaren pä